https://www.youtube.com/watch?v=2bQG8v8kTGs&list=PLpwG4AcSMfRJua8R0FAbCnXp8uhGdNjAo&index=4
Kuunnella RaDiota oikein tarkkaan.
Verkalleen haastelee ihminen siellä.
Kuseksia puiden juuriin verkkaan.
Tämäkin kasvaa vielä kukkaa, tiellä.
Jos sanoilla saisi ihmiseen luotua,
sellaisen suojelusloitsun kuin,
kaukaa Kiinasta tuotua,
silkkiä, jonka päälle puin.
En heiluttelisi palmunoksaa,
en huutaisi hullun lailla.
Katsoisin kaukaa, ja hoksaa,
en olisi minä mieltä vailla.
Jos sellaisen loitsun osaisin,
joka peittelisi maan valkoiseen,
minä sen sanoisin:
ylle suuren veen.
Mutta jottei riimi vankeuttaisi,
eikä aika ankeuttaisi,
lausun minä verkalleen:
olen ihastunut ihmiseen.
Ihmisen muisti millainen on?
Millainen sopu luonnon?
Kettu rusakkoa.
Käärme sammakkoa.
Riimien tullen silmäni suljen.
Tahdon vain, että tietä kuljen.
Kuin on Raamatussa viitoitettu.
Kilvoittelussa koeteltu.
Mutta sanoinhan jo,
muisto,
minuudesta,
on harha.
Yhtä kovasti harha, kuin kuolema on varma.
Syntymän jälkeen, hiekkaan piirretty kuva.
Kuka on ruma? Kuka rumempi? Kuka rumin?
Voi armahda, Isä taivainen, että unohdan sen.
Ja armahda Sinä, arvoisa ystävä,
että olen sielu paha, pettävä.
Saveni kannan Luojalle:
anna suoja sielulle,
kun menneisyys pommittaa,
ja minä pelottaa.
Niin monta syntiä saan repussani kantaa.
Ja ne raskaita on kauheita.
Mutten voi periksi antaa,
Jeesus kanna Sinä minun aaveita.
Jos ajatellaan, ettei aave paina.
Ja sen jälkeen, elämä on laina.
Sunnuntain jälkeen maanantaina,
on jälleen kylässä Kristus saita.
Mutta ystäväni, jos anteeksi antaa voisit.
Kuinka syvästi sieluasi satutin.
Minulle rauhan toisit,
armahtaisit minut, kai petollisin.
Heittelen kukkia, odotan.
Kassajonossa jonotan.
Vuoronumero on tämä:
minun vuoroni, elämä.
Jos tuntisin itseni,
tuntisin Jumalan.
Minä olen oma harhani.
Lopussa punnittu,
köykäiseksi havaittu,
ja silti, kai, pelastettu.
Rakkaudessa ja rakkaudessa,
on pahaa karkki, hunaja.
Sitruuna paras, riittää vähän.
Makunsa antaa iltaan tähän.
Ilojuomaa, Sen huomaan.
Maailma janoaa.
Ei kyllikseen saa.
Voi, minä tiedän sen janon.
Jumalan taisteluvarusteisiin,
pukeutua. Uskovaisiin lukeutua.
Mutta uskovat, miten he tietävät,
minusta niin paljon?
Minä ihmettelen uteliaisuutta.
Minä ihmettelen röyhkeyttä.
Minä ihmettelen häpeämättömyyttä.
Minä ihmettelen käärmeen sihinää.
Käärmeen tie kalliolla.
Nuoren miehen tie nuoren naisen luo.
Ja senkin minä totesin.
Voi piru, perkele, saatana,
tulla sydämeen ja purra.
Purra niin kovasti,
että itkee tuskasta.
Minä ihmettelen romantiikkaa.
Minä ihmettelen, ettei silmissä loista vahingonilo.
Ihan seesteiset silmät. Niin ihanan seesteiset silmät.
Sielu puhdas, tahraton.
Minä katsoin sinua, ihminen,
Ja minä ihastuin ihmiseen sinussa.
Puhdas, tahraton.
Rypytön nuorukainen, josta Jeesus sanoi:
viisas morsian.
Ajatuksen ne kulkevat taivaanrantaa.
Hetken Jeesus hengittää antaa.
Maanantain tullen kitsas on.
Sinitaivaan hiljainen kuiske asunnon.
"saanko olla asumus Sinun.
teetko minusta ihanan minun."
Paras versio minusta,
Kristuksen puutarhassa,
tuskasta, kivusta,
häpeästä, tietoisuudesta,
pahasta ja petollisesta,
käärmeestä kalliolla,
nääntyneeseen, kuivaan maahan.
Elämän vesi.
Elävän veden lähteille.
Mitä tehdään tähteille?
Niitä kerätään 12 vakallista.
Voiko ahnehtia Sanaa,
niin että kuulee sielun huutavan "Hoosianna!"
Maranata!
Vaikka lupasin, etten tartu palmunoksaan.
Kivet osaavat huutaa. Jos kivet osaisivat huutaa.
Minä Sanoin: Sinun kädelläsi, Jumala,
minä olen pelkkä koppakuoriainen.
Pyäöritän tätä lantapalloa jonnekin.
Muttan tiedä miksi tai miten.
Joo, mä tiedän, mä tiedän, mä tiedän:
Suuri Babylonian portto.
Mutta ihana vihata. Joku jota syyttää.
Helvetissä syytellään.
Jotakin, jota rakastaa.
Muistaa, ettei omista ketään.
Ei vaadi, ei velvoita, ei aseta ennakkoehtoja.
Vapaa menemään ja tulemaan.
Kun Kristus puhuu, minä kuuntelen tarkkaan.
Niin verkkaan virtaa suuri vesi.
Ja Jeesus minunkin jalkani pesi.
Osallinen evankeliumiin.
Ihmisoikeudet. Sananvapaus.
Vapaus uskoa. Myös pelottavaan.
Myös tuomiovaltaan.
Myös lintuihin, jotka pakenevat.
Ja kuin nälkäinen maa janoaa,
minä janoan Sinua.
Että minä tunnistaisin itseni.
Että minussa olisi jatkuvuutta.
Tee minusta parhain mahdollinen minä.
Jeesus, tee minusta ihana.
Tahraton, puhdas, uusi ihminen.
Anna uusi rohkea henki.
Sydämeni kivi vaihda lihasydämeen.
Haarniska tee teflonista,
ettei pahuus siihen tarttuisi.
Kypäräni tee sateenkaaresta,
että kaikessa Sinuun luottaisin.
Milloin minä olen itseni?
Niinä hetkinä
kun minä ajattelen.
Ja unohdan.
Ja rakennan minuuden uudelleen.
Ja sitten häpeä. Ja minä unohdan.
Ja minä ajattelen jälleen
ja kas, onnenpotku,
minä näen peilista tutut kasvot.
Olkoonkin ryppyjä.
Olkoonkin vanhuutta.
Mutta, kun Sinä, Kristus, istut siinä.
Minä hengitän Sinua.
Ja silloin, minä olen itseni.
tiistai 28. helmikuuta 2017
että minulla olisi nimi kuin nimismiehillä on
https://www.youtube.com/watch?v=ecqyBMvzMbM&index=2&list=PLpwG4AcSMfRIMGnv9QiH05H4xeK7uZqmb
En minä tiedä, kenet sinä näet.
En minä tiedä, mitä minä itsessäni näen.
En tiedä, kuka olen.
En tiedä, kuka olen huomenna.
En minä muista osaanko minä.
En minä tunne, olisinko etevä.
Minä heitän noppaa:
1. lähde karkuun
2. syöksy
3. katsele vierestä
4. näyttele pitäväsi
5. uskalla rakastaa
6. Pidä päiväkirjaa.
En minä tiedä, olinko minä eilen eri ihminen kuin tänään.
En minä muista, onko onneni riippuvainen miehestä.
Jonka lähellä sydän pumppaa himoa.
Jonka syliin ei pidä kadota.
Jota kunnioittaa ja pelätä.
En minä tiedä, mitä eilisen lehdet sanoivat.
En minä muista, miltä tuntui rakastaa.
Pelkäämättä riehua, yli äyräiden patojen ja penkareiden, yli teiden, yli kivien.
Ja se näyttää taidetieokselta. Se näyttää suurelta. Elämältä, jonka sanoo "Minä olen."
Minä en tiedä, mitä sinä näet.
Minä pelkään, että sinä karkaat ja petyt.
Minä en tiedä, millainen toukka olen, olin pienenä verisenä vauvana.
Ajatella, he ottivat minut hoitaakseen.
Laitan tähän yhteen viestiin, ne kolme asiaa, joita olen pohtinut:
1. Minä en tiedä, kuka olen huomenna.
2. Minä rakastuin siihen mieheen.
3. Lähellä Jumalaa on, jotenkin helpompi hakea äärirajojaan, raajojaan.
Niin minä sinua pelkään, kuin säikytelty koira, säpsähdellen.
Eiväthän he vielä huomaa minua.
Paljonko kello on?
Klo 18:14
Minä mielelläni ajattelen kaiken numeroina.
Niin kuin aikoinani kemiaa: helppoa, loogista ja ristiriidatonta.
Mutta minun juttuni ei ollut hassu.
Se oli pikakirjoitusta, sanojen automaattista liikettä
penkereiden välillä, ajallisesti sanottuna,
etsiä uomaa oikeaa.
Ei koskaan saa leuhkia menestyksellään romantiikassa.
Siksi ukko täytyy haukkua lihavaksi ja kovakouraiseksi.
Sitten täytyy pyytää anteeksi sanojaan, ja lupaa
kirjoittaa vielä seuraavat säkeet,
joista ei tiedä, mitä ne tahtovat sanoa ja kenelle ne sanotaan.
Kun minä olin lapsi.
Eikö kuulosta pelottavalta?
Lapsi mukautuu. Lapsi ei osaa moraalia.
Minua hävettää niin helvetisti.
Mutten tartu pulloon.
Kaikillahan meillä on oma ristimme.
Minulla häpeäni.
Yksi juttu vielä:
Ne fiilikset joita kokee vesiselvänä,
ovat voimakkaampia kuin epätoivoinen viinin kiskonta
ja rukous: anna tämän liemen toimia.
Ja sitte vielä toinen juttu:
Kun parkuu äidin korville, kuuntele minua:
hän on siinä, ihan lähellä, ja kuulee.
Minä rakensin lumilinnan. Ja minä laitoin kynttilöitä sen seiniin.
Ja toivoin, että naapurin poika poikkeaisi leikkimään lumilinnaani.
Jotkut meistä ovat hassuja. Ja toiset ovat vakavia.
Jotkut ovat raivoraittiita. Toiset makeaa hunajaa,
jota nauttia itsekurilla.
Ja ehkä minä sanon:
että olisin läpinäkyvä, että minun takanani oleva todellisuus,
näkyisi minusta, minussa ja minulta.
Voisiko silloin sanoa: minä rakastan sinua.
Kun inhottava, häpeällinen menneisyys,
ei olisi ruokalistalla?
En minä tiedä, kenet sinä näet.
En minä tiedä, mitä minä itsessäni näen.
En tiedä, kuka olen.
En tiedä, kuka olen huomenna.
En minä muista osaanko minä.
En minä tunne, olisinko etevä.
Minä heitän noppaa:
1. lähde karkuun
2. syöksy
3. katsele vierestä
4. näyttele pitäväsi
5. uskalla rakastaa
6. Pidä päiväkirjaa.
En minä tiedä, olinko minä eilen eri ihminen kuin tänään.
En minä muista, onko onneni riippuvainen miehestä.
Jonka lähellä sydän pumppaa himoa.
Jonka syliin ei pidä kadota.
Jota kunnioittaa ja pelätä.
En minä tiedä, mitä eilisen lehdet sanoivat.
En minä muista, miltä tuntui rakastaa.
Pelkäämättä riehua, yli äyräiden patojen ja penkareiden, yli teiden, yli kivien.
Ja se näyttää taidetieokselta. Se näyttää suurelta. Elämältä, jonka sanoo "Minä olen."
Minä en tiedä, mitä sinä näet.
Minä pelkään, että sinä karkaat ja petyt.
Minä en tiedä, millainen toukka olen, olin pienenä verisenä vauvana.
Ajatella, he ottivat minut hoitaakseen.
Laitan tähän yhteen viestiin, ne kolme asiaa, joita olen pohtinut:
1. Minä en tiedä, kuka olen huomenna.
2. Minä rakastuin siihen mieheen.
3. Lähellä Jumalaa on, jotenkin helpompi hakea äärirajojaan, raajojaan.
Niin minä sinua pelkään, kuin säikytelty koira, säpsähdellen.
Eiväthän he vielä huomaa minua.
Paljonko kello on?
Klo 18:14
Minä mielelläni ajattelen kaiken numeroina.
Niin kuin aikoinani kemiaa: helppoa, loogista ja ristiriidatonta.
Mutta minun juttuni ei ollut hassu.
Se oli pikakirjoitusta, sanojen automaattista liikettä
penkereiden välillä, ajallisesti sanottuna,
etsiä uomaa oikeaa.
Ei koskaan saa leuhkia menestyksellään romantiikassa.
Siksi ukko täytyy haukkua lihavaksi ja kovakouraiseksi.
Sitten täytyy pyytää anteeksi sanojaan, ja lupaa
kirjoittaa vielä seuraavat säkeet,
joista ei tiedä, mitä ne tahtovat sanoa ja kenelle ne sanotaan.
Kun minä olin lapsi.
Eikö kuulosta pelottavalta?
Lapsi mukautuu. Lapsi ei osaa moraalia.
Minua hävettää niin helvetisti.
Mutten tartu pulloon.
Kaikillahan meillä on oma ristimme.
Minulla häpeäni.
Yksi juttu vielä:
Ne fiilikset joita kokee vesiselvänä,
ovat voimakkaampia kuin epätoivoinen viinin kiskonta
ja rukous: anna tämän liemen toimia.
Ja sitte vielä toinen juttu:
Kun parkuu äidin korville, kuuntele minua:
hän on siinä, ihan lähellä, ja kuulee.
Minä rakensin lumilinnan. Ja minä laitoin kynttilöitä sen seiniin.
Ja toivoin, että naapurin poika poikkeaisi leikkimään lumilinnaani.
Jotkut meistä ovat hassuja. Ja toiset ovat vakavia.
Jotkut ovat raivoraittiita. Toiset makeaa hunajaa,
jota nauttia itsekurilla.
Ja ehkä minä sanon:
että olisin läpinäkyvä, että minun takanani oleva todellisuus,
näkyisi minusta, minussa ja minulta.
Voisiko silloin sanoa: minä rakastan sinua.
Kun inhottava, häpeällinen menneisyys,
ei olisi ruokalistalla?
keskiviikko 22. helmikuuta 2017
Mietiskeltävää matkalle
5. Moos. 32:
Jumalan suhteen ihminen kasvaa, kun hän alkaa opiskella Raamattua. Psalmien ensimmäinen laulu:
1 "Kuunnelkaa, te taivaat, kun minä puhun, ja kuulkoon maa minun suuni sanat!
|
2 Sateena pisaroikoon minun opetukseni, kasteena valukoon puheeni niinkuin vihma vihannalle, niinkuin sadekuuro ruohikolle.
|
3 Sillä minä julistan Herran nimeä; antakaa kunnia meidän Jumalallemme.
|
4 Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on.
Olen lähdössä matkalle, ja pyysin ajateltavaa matkan ajaksi. Löysin Raamatusta 16 kohtaa, joita toivon muistamani matkani aikana. Etsin nämä Raamatun jakeet siksi, koska minua pelottaa matka. Mistä muualta minä voisin etsiä rohkaeutta, ellen Kaikkivaltiaan sanoista? Toivon muistavani matkani aikana, kuinka elämäni on Jumalan kädessä, eikä kukaan tai mikään voi erottaa minua Jumalan rakkaudesta.
1. Sam. 9:
|
1 Benjaminissa oli mies, hyvin varakas, nimeltä Kiis, Abielin poika, joka oli Serorin poika, joka Bekoratin poika, joka Afiahin poika, joka erään benjaminilaisen miehen poika.
|
2 Hänellä oli poika, nimeltä Saul, nuori, kaunis mies. Israelilaisten joukossa ei ollut kauniimpaa miestä kuin hän: hän oli päätänsä pitempi kaikkea kansaa.
|
3 Ja Kiisiltä, Saulin isältä, olivat aasintammat joutuneet kateisiin, ja Kiis sanoi pojallensa Saulille: "Ota palvelijoista joku mukaasi, nouse ja mene etsimään aasintammoja".
|
4 Niin hän kulki Efraimin vuoriston halki, ja hän kulki Salisan maan halki; mutta he eivät löytäneet niitä. Ja he kulkivat Saalimin maan halki, eikä niitä ollut sielläkään; sitten he kulkivat Benjaminin maan halki eivätkä löytäneet niitä.
|
5 Kun he olivat tulleet Suufin maahan, sanoi Saul palvelijallensa, joka hänellä oli mukanaan: "Tule, palatkaamme kotiin; muutoin isäni käy levottomaksi meidän tähtemme ja jättää mielestään aasintammat".
|
6 Mutta palvelija sanoi hänelle: "Katso, tässä kaupungissa on Jumalan mies, arvossa pidetty mies; kaikki, mitä hän sanoo, se varmasti toteutuu. Menkäämme nyt sinne; kenties hän ilmaisee meille jotakin matkasta, jolla olemme."
|
7 Niin Saul sanoi palvelijallensa: "Jos menemme sinne, niin mitä me viemme sille miehelle? Sillä leipä on loppunut repuistamme, eikä meillä ole muutakaan lahjaa vietäväksi Jumalan miehelle. Vai onko meillä mitään?"
|
8 Palvelija vastasi vielä Saulille ja sanoi: "Katso, tässä on minulla neljännes sekeliä hopeata; minä annan sen Jumalan miehelle, että hän ilmaisisi meille jotakin matkastamme".
|
9 -Muinoin sanottiin Israelissa, kun mentiin kysymään Jumalalta, näin: "Tulkaa, menkäämme näkijän luo". Sillä sitä, jota nyt sanotaan profeetaksi, kutsuttiin muinoin näkijäksi. -
|
Mitä ihminen tarvitsee mukaansa matkalle? Raamatun tietenkin. Mikä on matkani tarkoitus? Ketä minä miellytän, ellen omaa itsekästä mieltäni. Uusia ideoita. Uusia kokemuksia. Uusia muistoja. Auringon valoa. Aikaa siunatussa huolettomuudessa.
Psalmi 88:
10 (88:11) Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? Sela.
|
11 (88:12) Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?
|
12 (88:13) Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?
|
13 (88:14) Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.
|
Onko sellaista voimaa, joka olisi Jumalaa väkevämpi? Jos pelkään matkaa, jos minulla on aavistus, että jotain pahaa voisi tapahtua, millä uskolla minä rauhoitan sydämeni? Jeesuksen sanoilla, Ja Isän, Jumalan sanoilla.
Sananl. 12:
14 Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.
|
15 Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.
|
16 Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.
|
Kysyinkin Jumalalta neuvoa matkalleni. Mitä minun tulee ajatella ja puhua? Millaista radio-kanavaa kuunnella?
Jer. 17:
7 Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan, jonka turvana Herra on.
|
8 Hän on kuin veden partaalle istutettu puu, joka ojentaa juurensa puron puoleen; helteen tuloa se ei peljästy, vaan sen lehvä on vihanta, ei poutavuonnakaan sillä ole huolta, eikä se herkeä hedelmää tekemästä.
|
Kiitos Kristus, että ajattelen avarasti ihmisen olevan myös nainen. Autuas se nainen, joka turvaa Herraan.
Hes. 16:
4 Ja näin oli sinun syntymäsi: sinä päivänä, jona synnyit, sinulta ei leikattu napanuoraa, sinua ei pesty vedellä, että olisit puhdistunut, sinua ei hierottu suolalla eikä sinua kääritty kapaloihin.
|
5 Ei kenkään sinua säälinyt, niin että olisi tehnyt sinulle mitään tällaista ja armahtanut sinua, vaan sinut pantiin heitteille kedolle: niin halpana pidettiin sinun henkesi sinä päivänä, jona synnyit.
|
6 Mutta minä kuljin ohitsesi ja näin sinut, kun sätkyttelit verissäsi. Ja minä sanoin sinulle, kun olit siinä verissäsi: 'Sinun pitää elämän' -niin sanoin minä sinulle, kun olit siinä verissäsi: 'Sinun pitää elämän,
|
Kiitos Kristus vanhemmista, jotka huolehtivat minusta, kun olin pieni ja avuton. He huolehtivat, ettei minulta mitään puuttunut. Sinä annoit heidät minulle, minut heille.
Obadja
12 Mutta älä katso iloiten veljesi päivää, hänen onnettomuutensa päivää; älä ilku juutalaisia heidän turmionsa päivänä äläkä suullasi suurentele ahdistuksen päivänä.
|
13 Älä tunkeudu sisään minun kansani portista heidän hätäpäivänänsä. Älä katso iloiten, myös sinä, hänen onnettomuuttansa hänen hätäpäivänänsä. Älä ojenna kättäsi hänen rikkauteensa hänen hätäpäivänänsä.
|
14 Älä seiso tienhaarassa hävittämässä hänen pelastuneitansa. Älä luovuta hänen pakoonpäässeitänsä ahdistuksen päivänä.
|
15 Sillä lähellä on Herran päivä kaikkia pakanakansoja: Niinkuin sinä olet tehnyt, niin sinulle tehdään; kosto sinun teostasi kohtaa sinun omaa päätäsi.
|
Tulee aina muistaa, että niin kuin Jumala pitää kirjaa minun teoistani, ei tule koskaan riemuita toisen epäonnesta. Koska se on Jumalan silmissä rumaa, ja koska se on synti. Jumala on tarkoittanut, että ihmisellä olisi kaunis mieli. Sellaiseen ei sovi vahingonilo.
Mark. 10
47 Ja kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua".
|
48 Ja monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan. Mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua".
|
49 Silloin Jeesus seisahtui ja sanoi: "Kutsukaa hänet tänne". Ja he kutsuivat sokean, sanoen hänelle: "Ole turvallisella mielellä, nouse; hän kutsuu sinua".
|
50 Niin hän heitti vaippansa päältään, kavahti seisomaan ja tuli Jeesuksen tykö.
|
51 Ja Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Niin sokea sanoi hänelle: "Rabbuuni, että saisin näköni jälleen".
|
52 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun uskosi on sinut pelastanut". Ja kohta hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä.
|
Jos tahtoo Jumalan kuulevan rukoukset, tulee olla valmis sopimaan Jumalan kanssa säännöistä. Jos tahtoo parantua, ja uskoo Jumalan voivan parantaa, tulee myös omalta puolelta olla valmis sopimukseen: tapahtukoon Sinun tahtosi minun elämässäni.
Ap.t. 3
3 Nähdessään Pietarin ja Johanneksen, kun he olivat menossa pyhäkköön, hän pyysi heiltä almua.
|
4 Niin Pietari ja Johannes katsoivat häneen kiinteästi, ja Pietari sanoi: "Katso meihin".
|
5 Ja hän tarkkasi heitä odottaen heiltä jotakin saavansa.
|
6 Niin Pietari sanoi: "Hopeaa ja kultaa ei minulla ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan: Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja käy."
|
Minä tahtoisin olla kuin Pietari. Ihminen. Inhimillinen. Parantaja.
1. Kor.2:
6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,
|
7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,
|
8 sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut-sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet-
|
9 vaan, niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat".
|
10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.
Ajattelen, että jokainen tekoni on ennalta jo kirjoitettu Jumalan kirjaan. Lohduttaudun sillä ajatuksella vaikeina hetkinä. Rohkaisen itseäni, rauhoitun, kun ajattelen kulkevani vuoripolkua, joka on viitoitettu ja varma. Varma määränpäähän pääsemisestä.
|
11 Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.
|
Matt. 14:
25 Ja neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän tykönsä kävellen järven päällä.
|
26 Kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, peljästyivät he ja sanoivat: "Se on aave", ja huusivat pelosta.
|
27 Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö".
|
28 Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten".
|
29 Hän sanoi: "Tule". Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.
|
30 Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua".
|
31 Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"
|
Jeesus koetteli Pietarin uskoa. Mutta ei hylännyt Pietaria, vaikka Pietarin usko oli heikko. Pietari itki, ja silti Kristus valitsi hänet kirkon perustaksi, ja nimitti Pietaria Kallioksi.
1. Kor. 9:
4 Eikö meillä olisi oikeus saada ruokamme ja juomamme?
|
5 Eikö meillä olisi oikeus kuljettaa muassamme vaimoa, uskonsisarta, niinkuin muutkin apostolit ja Herran veljet ja Keefas tekevät?
|
Ps. 51:
11 (51:13) Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.
|
12 (51:14) Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.
|
13 (51:15) Minä tahdon opettaa väärille sinun tiesi, että syntiset sinun tykösi palajaisivat.
|
Minä ajattelen, että minun pitäisi opettaa Raamattua. Onko tuo haluni lihallinen vai taivaallinen, minun tahtoni, vai Jumalan tahto. Kukin kasvaa suhteessa Jumalaan. Mutta myös suhteessa toisiin ihmisiin, kasvattajiin, opettajiin, näkijöihin ja tietäjiin.
Filippiläis 4:
5 Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä.
|
6 Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,
|
7 ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.
|
8 Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa;
|
9 mitä myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja minussa nähneet, sitä tehkää, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.
|
Ps. 1
1 Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat,
|
2 vaan rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!
|
3 Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.
|
Mitä Jumala tahtoisi minun opettavan toisille:
Titus 2:
1 Mutta sinä puhu sitä, mikä terveeseen oppiin soveltuu:
|
2 vanhat miehet olkoot raittiit, arvokkaat, siveät ja uskossa, rakkaudessa ja kärsivällisyydessä terveet;
|
3 niin myös vanhat naiset olkoot käytöksessään niinkuin pyhien sopii, ei panettelijoita, ei paljon viinin orjia, vaan hyvään neuvojia,
|
4 voidakseen ohjata nuoria vaimoja rakastamaan miehiänsä ja lapsiansa,
|
5 olemaan siveitä, puhtaita, kotinsa hoitajia, hyviä, miehilleen alamaisia, ettei Jumalan sana pilkatuksi tulisi.
|
6 Nuorempia miehiä samoin kehoita käyttäytymään siveästi.
|
7 Aseta itsesi kaikessa hyvien tekojen esikuvaksi, olkoon opetuksesi puhdasta ja arvokasta
|
8 ja puheesi tervettä ja moitteetonta, että vastustaja häpeäisi, kun hänellä ei ole meistä mitään pahaa sanottavana.
|
9 Kehoita palvelijoita olemaan isännilleen kaikessa alamaisia, heille mieliksi, etteivät vastustele,
|
10 etteivät näpistele, vaan kaikin tavoin osoittavat vilpitöntä uskollisuutta, että he Jumalan, meidän vapahtajamme, opin kaikessa kaunistaisivat.
|
11 Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
|
Amen. Tapahukoon Herra, Sinun armosi, minun elämässäni.
perjantai 17. helmikuuta 2017
Perjantai-ilta
Hämärtää ilta. Suojaa hakevat linnut.
Kaupunki lepää humalatilassaan.
Mutta RaDion kuuluttaja on selvä.
Kello käy kymmentä.
Ei vielä nukuta.
Muistaa puhaltaa,
hengittää.
Muistaa juoda vettä,
käydä vessassa.
Muistaa nimensä,
kuukausi ja päivämäärä.
Twilight televisiossa.
Uutiset RaDiossa.
Maha täynnä.
Pullukka.
17.02.17. Päivän numero 11.
Kaksi piirustusta.
Yksi onnistunut.
Aurinkopäivä.
Ilosanomapiiri.
2 blogitekstiä.
Ennätys.
Tahtoisin päivän vielä jatkuvan.
Tahtoisin vielä lukea.
Tahtoisin vielä kirjoittaa.
Selkokieliset-uutiset.
Runokirjassa sivu 21.
"Valehtelija"-sanan käyttö Jumalasta.
Armahtaakohan Jeesus?
Keskittyä yhä pitempiä aikoja.
Tehdä yhä pitempää päivää.
Tarttua vaikeampiin aiheisiin.
Olla tyytyväinen tulokseen.
Asettaa tavoite.
Unelmoida suuria.
Laskea kustannukset.
Uskoa unelmaan.
Pääsiäisenä minulla on uusi julkaisu:
"Kuvia matkassa."
Jos Jumala suo.
Sallii, varjelee, siunaa.
Yksitoikkoisia runoja,
Joukossa muutama oivaltava.
Sydämen asenne Jeesusta kohtaan.
Kiitollisuudella kirjoitettu.
Joh. 10:10
Mitä minä olen?
Minä olen minä.
Ilosanomapiiri RaDiossa.
Mietelmiä hämärään iltaan.
Tokmannilta auringonkukansiemeniä.
Olkoon puutarhani kaunis.
Kun kesä saa.
Jaksaako jännittää jousta?
Mihin maaliin tähdätä?
Joutilaisuudessa ei ajatella salaisuuksia.
Humalapäissä ei kerrota totuuksia.
38 vuotta.
31 neliötä.
Onnistua tietokoneen kanssa.
Korjata ja muokata ulkoasua tekstin.
Onnistumisen riemu.
Oivaltamisen ilo.
Viikossa 7 piirustusta.
21 runoa.
Jumala, suo minun tehdä,
jokapäiväinen leipä.
Porkkanasämpylöitä.
Vakaat kotiolot.
Jumalalle kiitos.
Riittävästi rahaa.
Unelmoida vähän.
Kello yhteentoista.
Valveaikaa jäljellä tunti.
Jumala vissiin säikäytti
viisaat, toimimaan
kirjan mukaan.
Minulla on terveyttä,
ja terveydessä on uskallus.
Jeesuksessa on voima.
Raamatun kanssa sopimus.
Minun kasvoni ovat rypyillä.
Minun kehoni on, niin,
vanhan naisen keho.
Ja minä jaksan kantaa sen.
Jalat ovat terveet,
ja niissä on voimaa.
Kiitos Jumalan.
22:02
Niissä kirjoissa, joita luen,
niissä on voimaa.
Erään kirjan nimi on: "Salaisuus."
Toinen on "Tie luovuuteen."
Mikä on tuo keväinen tuuli,
joka on nostanut minut lentoon?
Mitä ovat nuo siunauksen sateet,
jotka puhdistavat sydämen
kaikesta katkeruudesta ja vihasta?
Mitä ovat ne lääkkeet,
jotka tekevät minusta onnellisen?
Mikä on tuo unelman voima,
joka kutsuu heti aamusta
ahertamaan?
Kuka minä olen, kun minä nukun?
Millainen minä olen unessa?
Hyi, minua pelottaa.
Minä en uskalla ajatellakaan.
Yön ihminen. Yö yölle,
valehtelijalle valehtelija.
Rehelliselle rehellinen.
Päivä päivälle.
Valo valolle.
Peilipinta.
Johon aurinko paistaa.
Kaupunki lepää humalatilassaan.
Mutta RaDion kuuluttaja on selvä.
Kello käy kymmentä.
Ei vielä nukuta.
Muistaa puhaltaa,
hengittää.
Muistaa juoda vettä,
käydä vessassa.
Muistaa nimensä,
kuukausi ja päivämäärä.
Twilight televisiossa.
Uutiset RaDiossa.
Maha täynnä.
Pullukka.
17.02.17. Päivän numero 11.
Kaksi piirustusta.
Yksi onnistunut.
Aurinkopäivä.
Ilosanomapiiri.
2 blogitekstiä.
Ennätys.
Tahtoisin päivän vielä jatkuvan.
Tahtoisin vielä lukea.
Tahtoisin vielä kirjoittaa.
Selkokieliset-uutiset.
Runokirjassa sivu 21.
"Valehtelija"-sanan käyttö Jumalasta.
Armahtaakohan Jeesus?
Keskittyä yhä pitempiä aikoja.
Tehdä yhä pitempää päivää.
Tarttua vaikeampiin aiheisiin.
Olla tyytyväinen tulokseen.
Asettaa tavoite.
Unelmoida suuria.
Laskea kustannukset.
Uskoa unelmaan.
Pääsiäisenä minulla on uusi julkaisu:
"Kuvia matkassa."
Jos Jumala suo.
Sallii, varjelee, siunaa.
Yksitoikkoisia runoja,
Joukossa muutama oivaltava.
Sydämen asenne Jeesusta kohtaan.
Kiitollisuudella kirjoitettu.
Joh. 10:10
Mitä minä olen?
Minä olen minä.
Ilosanomapiiri RaDiossa.
Mietelmiä hämärään iltaan.
Tokmannilta auringonkukansiemeniä.
Olkoon puutarhani kaunis.
Kun kesä saa.
Jaksaako jännittää jousta?
Mihin maaliin tähdätä?
Joutilaisuudessa ei ajatella salaisuuksia.
Humalapäissä ei kerrota totuuksia.
38 vuotta.
31 neliötä.
Onnistua tietokoneen kanssa.
Korjata ja muokata ulkoasua tekstin.
Onnistumisen riemu.
Oivaltamisen ilo.
Viikossa 7 piirustusta.
21 runoa.
Jumala, suo minun tehdä,
jokapäiväinen leipä.
Porkkanasämpylöitä.
Vakaat kotiolot.
Jumalalle kiitos.
Riittävästi rahaa.
Unelmoida vähän.
Kello yhteentoista.
Valveaikaa jäljellä tunti.
Jumala vissiin säikäytti
viisaat, toimimaan
kirjan mukaan.
Minulla on terveyttä,
ja terveydessä on uskallus.
Jeesuksessa on voima.
Raamatun kanssa sopimus.
Minun kasvoni ovat rypyillä.
Minun kehoni on, niin,
vanhan naisen keho.
Ja minä jaksan kantaa sen.
Jalat ovat terveet,
ja niissä on voimaa.
Kiitos Jumalan.
22:02
Niissä kirjoissa, joita luen,
niissä on voimaa.
Erään kirjan nimi on: "Salaisuus."
Toinen on "Tie luovuuteen."
Mikä on tuo keväinen tuuli,
joka on nostanut minut lentoon?
Mitä ovat nuo siunauksen sateet,
jotka puhdistavat sydämen
kaikesta katkeruudesta ja vihasta?
Mitä ovat ne lääkkeet,
jotka tekevät minusta onnellisen?
Mikä on tuo unelman voima,
joka kutsuu heti aamusta
ahertamaan?
Kuka minä olen, kun minä nukun?
Millainen minä olen unessa?
Hyi, minua pelottaa.
Minä en uskalla ajatellakaan.
Yön ihminen. Yö yölle,
valehtelijalle valehtelija.
Rehelliselle rehellinen.
Päivä päivälle.
Valo valolle.
Peilipinta.
Johon aurinko paistaa.
Kuulaisuudessa vanhurskaaksi
Kuuliaisuus, kuuliainen, vanhurskaudeksi.
Silloin Samuel sanoi: "Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran äänelle? Katso, kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva.
| |
jonka kautta me olemme saaneet armon ja apostolinviran, että syntyisi uskon kuuliaisuus Hänen nimeänsä kohtaan kaikissa pakanakansoissa,
|
Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä,
|
ja jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja Hänen verellänsä vihmottaviksi. Lisääntyköön teille armo ja rauha.
|
Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen."
| |
Anna sentähden palvelijallesi kuuliainen sydän tuomitakseni Sinun kansaasi ja erottaakseni hyvän pahasta; sillä kuka voi muuten tätä Sinun suurta kansaasi tuomita?"
|
Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä."
| |
hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.
| |
Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva.
| |
niin oli Saara kuuliainen Aabrahamille, kutsuen häntä herraksi; ja hänen lapsikseen te olette tulleet, kun teette sitä, mikä hyvää on, ettekä anna minkään itseänne peljättää.
|
Mitä kirkossa halutaan kuulla? Mikä on papin tehtävä Jumalan edessä?
Kun Raamattu on oikea sillisalaatti, mitä ihminen toivoo näkevänsä, sen hän Raamatusta myös löytää.
Job 7:
1 "Eikö ihmisen olo maan päällä ole sotapalvelusta, eivätkö hänen päivänsä ole niinkuin palkkalaisen päivät?
|
2 Hän on orjan kaltainen, joka halajaa varjoon, ja niinkuin palkkalainen, joka odottaa palkkaansa.
|
3 Niin olen minä perinyt kurjuuden kuukaudet, ja vaivan yöt ovat minun osakseni tulleet.
|
4 Maata mennessäni minä ajattelen: Milloinka saan nousta? Ilta venyy, ja minä kyllästyn kääntelehtiessäni aamuhämärään asti.
|
5 Minun ruumiini verhoutuu matoihin ja tomukamaraan, minun ihoni kovettuu ja märkii.
|
6 Päiväni kiitävät nopeammin kuin sukkula, ne katoavat toivottomuudessa.
|
7 Muista, että minun elämäni on tuulen henkäys; minun silmäni ei enää saa onnea nähdä.
|
8 Ken minut näki, sen silmä ei minua enää näe; sinun silmäsi etsivät minua, mutta minua ei enää ole.
|
9 Pilvi häipyy ja menee menojaan; niin myös tuonelaan vaipunut ei sieltä nouse.
|
Saarnaaja 7:
1 (7:2) Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.
|
2 (7:3) Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon, sillä siinä on kaikkien ihmisten loppu, ja elossa oleva painaa sen mieleensä.
|
3 (7:4) Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.
|
4 (7:5) Viisaitten sydän on surutalossa, tyhmien sydän ilotalossa.
|
5 (7:6) Parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin olla kuulemassa tyhmien laulua;
|
6 (7:7) sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.
|
7 (7:8) Sillä väärä voitto tekee viisaan hulluksi, ja lahja turmelee sydämen.
|
8 (7:9) Asian loppu on parempi kuin sen alku, ja pitkämielinen on parempi kuin korkeamielinen.
|
9 (7:10) Älköön mielesi olko pikainen vihaan, sillä viha majautuu tyhmäin poveen.
|
10 (7:11) Älä sano: "Mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset?" Sillä sitä et viisaudesta kysy.
|
Onhan Raamattu miehinen kirja. Miksi on näin? Miksi tarinat kertovat miehistä. Ja monet ilmaisut suosivat miehiä: veljellinen rakkaus, olkaa miehuulliset, Isä Jumala, Poika Jeesus.
Jos naisen on hyvä vaieta seurakunnassa. Saa hän kuitenkin rukoilla pyhäkössä. Saa hän kuitenkin jutella miehensä kanssa, ja kysyä mieheltään neuvoa.
En minä hermostu siihen, että Raamatussa väheksytään naisia. Minä olen löytänyt oman alter egoni. Hän voisi olla mies. Hän voi olla sankari, kuin David. Ja miehuullinen kuin Joosua.
Toisekseen ajattelenpa, että Raamatun kirjoittaja kunnioitti kovasti naisia. Salomonia kävi kuuntelemassa Saban kuningatar. Jesaja ylistää Israelin tyttäriä, jotka tarttuvat rumpuunsa ja kaunistautuvat juhlaan.
Jesaja 47:
12 Astu esiin loitsuinesi ja paljoine velhouksinesi, joilla olet vaivannut itseäsi nuoruudestasi asti: ehkä hyvinkin saat avun, ehkä herätät pelkoa.
|
13 Sinä olet väsyttänyt itsesi paljolla neuvottelullasi. Astukoot esiin ja auttakoot sinua taivaan mittaajat, tähtien tähystäjät, jotka kuu kuulta ilmoittavat, mitä sinulle tapahtuva on.
|
Jesaja 57:
9 Sinä kuljit kuninkaan tykö öljyinesi, runsaine voiteinesi; sinä lähetit sanansaattajasi kauas, laskeuduit alas tuonelaan asti.
|
10 Sinä väsyit matkasi pituudesta, et kuitenkaan sanonut: "Turha vaiva!" Sinä sait elpynyttä voimaa, sentähden et heikoksi käynyt.
|
11 Ketä sinä arkailit ja pelkäsit, koska vilpistelit etkä minua muistanut, et minusta välittänyt? Eikö niin: minä olen ollut vaiti aina ikiajoista asti, ja niin et sinä minua pelkää?
|
12 Mutta minä ilmoitan, mitä on sinun vanhurskautesi ja sinun tekosi; ne eivät sinua auta.
|
13 Kun sinä huudat, auttakoon sinua jumaliesi joukko! Mutta tuuli vie ne kaikki, henkäys ottaa ne pois. Mutta joka minuun turvaa, se perii maan ja ottaa omaksensa minun pyhän vuoreni.
|
Jesaja 62:
4 Ei sinua enää sanota "hyljätyksi", eikä sinun maatasi enää sanota "autioksi"; vaan sinua kutsutaan "minun rakkaakseni" ja sinun maatasi "aviovaimoksi", sillä Herra rakastaa sinua, ja sinun maasi otetaan avioksi.
| ||||
5 Sillä niinkuin nuori mies ottaa neitsyen avioksi, niin sinun lapsesi ottavat sinut omaksensa; ja niinkuin ylkä iloitsee morsiamesta, niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta.
| ||||
8 Herra on vannonut oikean kätensä ja väkevyytensä käsivarren kautta: En totisesti minä enää anna jyviäsi sinun vihollistesi ruuaksi, eivätkä juo enää muukalaiset sinun viiniäsi, josta sinä olet vaivan nähnyt.
| ||||
9 Vaan jotka viljan kokoavat, ne sen syövät ja ylistävät Herraa; ja jotka viinin korjaavat, ne sen juovat minun pyhissä esikartanoissani.
| ||||
10 Käykää, käykää ulos porteista, tasoittakaa kansalle tie, tehkää, tehkää valtatie, raivatkaa kivet pois, kohottakaa lippu kansoille.
| ||||
11 Katso, Herra on kuuluttanut maan ääriin asti: Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun pelastuksesi tulee. Katso, hänen palkkansa on hänen mukanansa, hänen työnsä ansio käy hänen edellänsä.
| ||||
12 Ja heitä kutsutaan "pyhäksi kansaksi", "Herran lunastetuiksi"; ja sinua kutsutaan "halutuksi", "kaupungiksi, joka ei ole hyljätty".
Jesajan kirja alkaa: minä laulan ystävästäni, jolla on viinitarha.
Jesaja 5:
|
Jos ihminen ei ole lukutoukka, hän ei jaksa lukea näin pitkiä lainauksia Raamatusta. Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen: mitä on kuuliaisuus, jonka kautta tullaan vanhurskaaksi. Ja mikä on naisen asema, Raamatun miehisen sankari-kultin ohella?
Kun Raamattu puhuu, ihminen saa olla imarreltu, että sanojen ja lauseiden seasta erottuu selvään puhuja. Jumalan puhuttelu on arvokkaampaa kuin kaikki maailman kullat ja pronssit. Jumala ei näet puhu jokaiselle lukijalle. On Pyhän Hengen erityislahja saada kuulla Iankaikkisuus. Isällinen rakkaus, se Valehtelija, jonka saarnat ovat kuin nuolet, jotka joko tekee itkun tai naurun. Kyllä, uskon Hänen voivan myös valehdella. Mutta itku muuttuu nauruksi, kun Hän puhaltaa Pyhän Hengen. Ja siinä Hengessä on kilpi ja miekka. Voisi sanoa; luotiliivit.
Nainen, joka velhouksineen kohoaa yhä ylemmäksi. Viinitarha, joka kasvaa villirypäleitä.
Jesaja 47:
12 Astu esiin loitsuinesi ja paljoine velhouksinesi, joilla olet vaivannut itseäsi nuoruudestasi asti: ehkä hyvinkin saat avun, ehkä herätät pelkoa.
| ||||||
13 Sinä olet väsyttänyt itsesi paljolla neuvottelullasi. Astukoot esiin ja auttakoot sinua taivaan mittaajat, tähtien tähystäjät, jotka kuu kuulta ilmoittavat, mitä sinulle tapahtuva on.
Kun Jumala valitsee puhua naiselle, Jesajan kirjassa, Hän ensin saarnaa ja solvaa. Mutta, ystävä, älä pelästy Hänen saarnaansa, sillä Sananlaskuissa Jumala sanoo:
Jumalan solvauskin on ihmiselle arvokkaampi, kuin kaiken maailman kullat ja pronssit. Naista moititaan, mutta, jos Hengen kilpi suojelee naista, hän ei haavoitu Kaikkivaltiaan nuolesta. Jos nainen kuulee Hänet. Nainen toivoo voivansa olla yhdenveroinen miehen rinnalla.
1. Piet.3:
|
En minä kadehdi Jeesusta, koska Hän oli mies. En minä kadehdi Daavidia tämän psalmilauluista. Enkä minä vihastu Kaikkivaltiaan nuhtelusta.
Koska kuuliaisuuden kautta ihminen luetaan vanhurskaaksi.
Kiitos Kaikkivaltiaalle Jumalalle,
että Hän katsoi minut arvolliseksi,
opettaa minua, tänäänkin.
Olkoon tämä saarna siunaukseksi ja voimaksi matkallesi, ystävä.
Jumala koettelee, mutta ei hylkää
Ef. 5: 5 15 Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat,
Käsittelen nyt kaikkein pelottavinta minulle. Nimittäin lausetta "Jumala koettelee, mutta ei hylkää." Eli lupausta, ettei Jumala hylkää. Voiko sitä pelätä niin kovasti, että pelkää henkensä puolesta. Mitä jos Jumala koettelee ja hylkää? Miten ihminen voi jatkaa elämäänsä, jos Luoja ei ole hänen puolellaan. Mitä jos ihmisestä tulee vihollisuusvoima Jumalaa vastaan?
Jumala on hyljännyt heidät lihan saastaisuuteen?
Mene, mene, tekel u farsin: punnittu, punnittu ja köykäiseksi havaittu?
Jätetty saatanan valtaan?
Kenen rakennus kestää, se saa palkan?
Koettele minua, Jumala. Katso sydämeeni. Olenko vieraalla väärällä tiellä, ja johdata minut ikiaikojen tielle.
Jos te ette usko, te ette kestä.
Raamatusta:
Käsittelen nyt kaikkein pelottavinta minulle. Nimittäin lausetta "Jumala koettelee, mutta ei hylkää." Eli lupausta, ettei Jumala hylkää. Voiko sitä pelätä niin kovasti, että pelkää henkensä puolesta. Mitä jos Jumala koettelee ja hylkää? Miten ihminen voi jatkaa elämäänsä, jos Luoja ei ole hänen puolellaan. Mitä jos ihmisestä tulee vihollisuusvoima Jumalaa vastaan?
Jumala on hyljännyt heidät lihan saastaisuuteen?
Mene, mene, tekel u farsin: punnittu, punnittu ja köykäiseksi havaittu?
Jätetty saatanan valtaan?
Kenen rakennus kestää, se saa palkan?
Koettele minua, Jumala. Katso sydämeeni. Olenko vieraalla väärällä tiellä, ja johdata minut ikiaikojen tielle.
Jos te ette usko, te ette kestä.
Raamatusta:
niin älä kuuntele sen profeetan puhetta tai sitä unennäkijää, sillä Herra, teidän Jumalanne, ainoastaan koettelee teitä tietääksensä, rakastatteko Herraa, teidän Jumalaanne, kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne.
| |
Sillä korva koettelee sanat, ja suulaki maistaa ruuan maun.
| |
Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
| |
vaan niinkuin Jumala on katsonut meidän kelpaavan siihen, että meille uskottiin evankeliumi, niin me puhumme, emme, niinkuin tahtoisimme olla mieliksi ihmisille, vaan Jumalalle, joka koettelee meidän sydämemme.
|
Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.
| |
(18:31) Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.
| |
Sinun sanasi on hyvin koeteltu, ja sinun palvelijasi rakastaa sitä.
| |
Sillä vitsaa on jo koeteltu. Mutta entäpä, jos vitsa pitääkin halpana tämän kaiken? Se ei tapahdu, sanoo Herra, Herra.
| |
Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!
|
"Eikö korva koettele sanoja ja suulaki maista ruuan makua?" 12:
| |
Tutki minua, Herra, ja pane minut koetukselle, koettele minun munaskuuni ja sydämeni.
| |
Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
| |
"Koettele palvelijoitasi kymmenen päivää, ja annettakoon meille vihannesruokaa
syödäksemme ja vettä juodaksemme.
|
Minä tahdon näin heidän kauttansa koetella Israelia, noudattavatko he Herran tietä ja vaeltavatko sitä, niinkuin heidän isänsä tekivät, vai eivätkö."
| |
Minä sanoin sydämessäni: Tule, minä tahdon koetella sinua ilolla, nauti hyvää. Mutta katso, sekin oli turhuutta.
| |
En sano tätä käskien, vaan viittaamalla muiden intoon minä tahdon koetella teidänkin rakkautenne vilpittömyyttä.
|
Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.
| |
Minä toivon teidän tulevan tuntemaan, että me emme ole niitä, jotka eivät koetusta kestä.
| |
Mutta me rukoilemme Jumalaa, ettette tekisi mitään pahaa, emme sitä varten, että näyttäisi siltä, kuin me olisimme koetuksen kestäviä, vaan että te tekisitte hyvää ja me olisimme ikäänkuin ne, jotka eivät koetusta kestä.
|
Tutki minua, Herra, ja pane minut koetukselle, koettele minun munaskuuni ja sydämeni.
| |
Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, hän, joka oli lupaukset vastaanottanut
| |
Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään. Katso, perkele ----, että teidät pantaisiin koetukselle, ja teidän on oltava ahdistuksessa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun.
|
Täytyyhän teidän keskuudessanne olla puolueitakin, että kävisi ilmi, ketkä teistä kestävät koetuksen.
| |
sillä sitä varten minä kirjoitinkin, että saisin nähdä, kuinka te kestätte koetuksen, oletteko kaikessa kuuliaiset.
| |
Sillä ei se ole koetuksen kestävä, joka itse itseään suosittelee, vaan se, jota Herra suosittelee.
| |
Mutta me rukoilemme Jumalaa, ettette tekisi mitään pahaa, emme sitä varten, että näyttäisi siltä, kuin me olisimme koetuksen kestäviä, vaan että te tekisitte hyvää ja me olisimme ikäänkuin ne, jotka eivät koetusta kestä.
| |
Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat.
|
jossa teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekoni.
| |
jossa teidän isänne minua kiusasivat ja koettelivat, vaikka olivat nähneet minun tekojani neljäkymmentä vuotta;
|
Mitä näistä jakeista opin? Jumala kyllä koettelee ihmistä. Kuten Hän koetteli Nebukadnessaria villieläinten seassa laitumella.
Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa,
| |
Sillä ei Jumala ole kutsunut meitä saastaisuuteen, vaan pyhitykseen.
|
Jes. 18:
4 Sillä näin on Herra minulle sanonut: "Minä pysyn hiljaa ja katselen asunnostani, niinkuin hehkuva helle päivän paistaessa, niinkuin kastepilvi elonajan helteessä".
Mitä sitten on opetus armollisesta Jumalasta? Jos Jumala sallii koetuksen. Jos Hän sallii, että ihminen kovasti kärsii tällä planeetalla? Mitä on puhe oikeudenmukaisesta tuomarista? Entä Raamatun puhe Paimenesta, Puolustajasta ja vanhurskaasta todistajasta?
Voiko Jumala sallia kärsimyksen? Onko synnit seurausta ihmisen suhteesta Jumalaan, sellaisesta suhteesta, joka Jumalalle ei kelpaakaan? Jos ihmisen vaellus ei kelpaa Jumalalle?
Raamattu on pelottava kirja. Siinä on sekä hyvä, että paha. Ihmisen on niin vaikea hyväksyä totuus, jos se tarkoittaa pelottavaa tai ankaraa Jumalaa, joka vaatii ihmistä luopumaan synneistä. Jos ihminen ei kykene ymmärtämään liian pelottavaa Jumalaa, hänellä on epäselvyyttä, kuka Jumala on, ja mikä on ihmisen suhde Jumalaan.
Kyllä, ihmisen sydän voi torjua ajatuksen, joka on liian pelottava. Silloin Raamatusta kelpaa vain armollisen Jumalan kuva. Ihminen torjuu sen piirteen Jumalasta, että Jumala koettelee kaikkia luotujaan.
Hän testaa.
Egyptiläisessä muinaisessa maailmassa ihmiset uskoivat jumaluuteen, joka kuoleman jälkeen punnitsee ihmisen kaikki teot. Vaaka-Jumala.
Egyptiläiset uskoivat, että ihminen joutuisi kuollessaan Osiriksen viimeiseen tuomioon, jossa hänen sydämensä punnittaisiin jumalien edessä. Sydän asetettaisiin vaakaan, jossa oikeudenmukaisuuden sulka olisi vastapainona. Jos sulka ja sydän olivat samanpainoiset, pääsi ihminen tuonpuoleiseen elämään, mutta jos sydän oli sulkaa painavampi, vainaja joutui kadotukseen. Paratiisiin egyptiläisiä opasti Kuolleiden kirja, joka sisälsi vainajalle hyödyllisiä loitsuja ja neuvoja.[93]
Buddhalaiset uskovat, että ihminen pääsee Nirvanaan valaistuttuaan.
Sanskritin ja pālin sana buddha (बुद्ध) tarkoittaa perusmerkityksenään 'hereillä olevaa'. Uskonnollisissa yhteyksissä sillä viitataan valaistumiseen, joka on buddhalaisen harjoituksen päämäärä.
Buddhalaisuuden keskeinen päämäärä on siis valaistuminen eli nirvana, joka nähdään kaiken kärsimyksen loppuna. Valaistumisen voi saavuttaa kehittämällä jaloa kahdeksanosaista polkua, joka jakaantuu kolmeen pääosaan: hyveen, keskittymisen ja viisauden kehittämiseen. Valaistunut tajuaa olemassaolon perimmäisen luonteen eikä siksi enää takerru maailmaan. Näin hänen takertuminen lakkaa, ja sen myötä kärsimys.
Hindulaiset uskovat, että ihminen vapautuu jälleensyntymänkierteestä.
Keskeinen käsite hindulaiselle ajattelulle on mokša, jossa vapaudutaan jälleensyntymän eli samsaran ketjusta ja yhdistytään brahmaniin (vrt. nirvana). Ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan, kunnes hän oivaltaa yksilöllisen sielunsa atmanin ja maailmansielun brahmanin olevan yhtä. Ruumillistumia eli inkarnaatiota säätelee karma eli syyn ja seurauksen laki. Hyvät teot elämässä tuottavat hyvää karmaa ja huonot pahaa karmaa ja nämä vaikuttavat seuraavaan elämään.
Hindulaisuuden mukaan ihmisellä on elämässään neljä päämäärää: artha, kaama, dharma ja mokša. Sanotaan, että kaikki ihmiset etsivät arthaa (aineellista ja henkistä omaisuutta). Seuraavaksi ihminen etsii kaamaa (aistilliset ja sosiaaliset nautinnot). Vanhemmiten ihmisen sanotaan tavoittelevan dharmaa (oikeudenmukaisuus, velvollisuus, henkinen oppi). Neljäs ja perimmäinen päämäärä on mokša, jälleensyntymien kehästä vapautuminen ja siirtyminen brahmanin yhteyteen.
Tällä planeetalla on helvetti ja taivas. Kumpaa kohti ihminen pyrkii? Millä keinoin?
Ap.t 17:19
Ja he ottivat hänet ja veivät Areiopagille ja sanoivat: "Voimmeko saada tietää, mikä se uusi oppi on, jota sinä ilmoitat?
Kyllä maailmassa riittää pyhiä kirjoja. Maailmassa on oppia, mutta oppineisuutta? Tahdonko ymmärtää ikäviä asioita, minun henkilökohtaisesta vastuusta, hyvässä ja pahassa? Mitä olen tehnyt hyvää? Mitä olen ansainnut teoillani? Onko tulevaisuuteni turvattu? Voinko yhä uskoa rakastavaan Isä Jumalaan? Onko Pyhä Henki elävä minun elämässäni? Puu tunnetaan sen hedelmistä.
Niin kuin ajatus on selkeä. Olla yhtä Jumalan kanssa. Tarpeeksi rakastetulta, että kestää ajatella Vaaka-Jumalaa. Kuoleman jälkeen Jeesus on vastassa. Miten sitä muuten uskaltaisi edes hengittää täällä.
Mutta Aahas vastasi: "En pyydä enkä kiusaa Herraa".
| |
Jeesus sanoi hänelle: "Taas on kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi'."
| |
Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sanottu on: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi'."
| |
Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: "Jumala minua kiusaa"; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa.
| |
Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee;
|
Näin Herra tietää pelastaa jumaliset kiusauksesta, mutta tuomion päivään säilyttää rangaistuksen alaisina väärät,
|
Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.
|
Galatalais 5:
7 Te juoksitte hyvin; kuka esti teitä olemasta totuudelle kuuliaisia?
|
8 Houkutus siihen ei ole hänestä, joka teitä kutsuu.
|
9 Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan.
|
10 Minulla on teihin se luottamus Herrassa, että te ette missään kohden tule ajattelemaan toisin; mutta teidän häiritsijänne saa kantaa tuomionsa, olkoon kuka hyvänsä.
|
Hänen armonsa sanan haltuun. Olkoon mietteeni Hänelle otolliset.
Tilaa:
Kommentit (Atom)